Lytan vorloni

Lytall' oli vorloni,
vorloni, vorloni.
Lytall' oli vorloni,
lumivalkea.
Minne Lyta menikin,
menikin, menikin.
Minne Lyta menikin,
se seuras mukana.

Luutnantti tukevasti kiinni katsojajoukossa, mutta se ei edes auta liikuteltavaa seitä kulkemaan. Ajokki. Nyt ajokin on luvattava että se liikkuu, lupauduttava liikkumaan. Että sen seit tekevät kosteuspyyhkeen, pantteri iikoissa hölskyy vähän, vertauskohta ei maistele itseään. Että se nousee alkuvalmisteluista ja juoksee, joutuu päin
tehdasta. Tulee läpi tehtaan.

Xenoteksti, koe 1

Christian Bökille

Hältuijyj noivvo
Afe hoonaa pistoo
Pakojeidi iskoojraa pyri vaj afe ej sohvyarajar
Pakojeidi syitaa to siivvaa tuävuhri
Pakojeidi ej niyjykni vaij ipkijyj
Äpryjuijyj haetonava, vyjmur siirrägur hoakorro navaaj
Afeosavhyj ivvajeihro ylerraa popketo
Afej jenyo neihrakijyj pistoo halihryj
Sukköj oipyarrokio tusviu